Laatuapteekit

Teksti Helen Partti Väsyttää ja laiskottaa, on uupunut ja vetämätön olo. Voisiko minua vaivata raudanpuute, väsynyt miettii. Hän on pannut syksyn ja talven aikana merkille monta kirjoitusta ja uutista raudanpuutteesta. Jotenkin se liittyy ferritiiniin, elimistön rautavarastoihin. Olisivatko ne päässeet ehtymään ja pitäisikö ferritiiniarvot mittauttaa? Paras googlettaa. Näin moni ihminen toimii. Kun keho oireilee, eikä oireiden […]

Teksti Heli Selin Atooppinen ihottuma voi merkittävästi heikentää sairastuneen elämänlaatua. Nykyhoidon tavoitteena on vähentää taudin oireita ja pahenemisvaiheita sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Paikallishoito perustuu ihon säännölliseen rasvaamiseen perusvoiteilla sekä tarvittaessa lääkevoiteilla. Vaikeammissa tapauksissa käytetään valohoitoa, immunosuppressiivisia lääkkeitä tai uusia tehokkaita hoitomuotoja, kuten biologisia lääkkeitä tai JAK-estäjiä. Biologinen lääke dupilumabi tuo monille vaikeaa tautimuotoa sairastavalle

Teksti Helen ParttiAuringonvalon vähetessä monen mieleen hiipii surullisia ajatuksia. Makeannälkä kasvaa ja peiton alle olisi kiva käpertyä. Kaamosmasennusta ja -väsymystä voi lievittää monin keinoin. Kaamosmasennus on yleinen ilmiö. Arviolta 1–2 prosenttia suomalaisista kärsii siitä vuosittain. Nimensä mukaisesti vaiva kurittaa kohdettaan kaamosaikaan, ei keväällä tai kesällä.Kaamosmasennuksesta tunnetaan myös lievempi muoto, kaamosväsymys. Se on kaamosmasennusta yleisempää.”Joka viides

Teksti Heli SelinViimeisten seitsemän vuoden aikana lasten ja nuorten väsymys on kasvanut merkittävästi. Koulu-uupumuksen merkkejä ovat uupumusasteinen väsymys, kyyninen suhtautuminen kouluun sekä riittämättömyyden tunteet. Uupunut lapsi tai nuori tarvitsee tukea aikuisilta sekä koulussa että kotona. ”Ei mene päivääkään, etteikö jaksamisen ja uupumuksen kysymykset olisi käsittelyssä vastaanotollani”, kertoo kognitiivinen psykoterapeutti Mira Talala, joka tapaa työssään Kelan kuntoutuspsykoterapiassa

Peräpukamat ovat paljon luultua yleisempi vaiva, joka voi kiusata satunnaisesti silloin tällöin tai kroonisesti. Peräpukamat ovat liiallisen paineen seurauksena laajentuneita peräaukon laskimoverisuonia. Tavallisin syy peräpukamien syntymiseen on ulostamiseen liittyvä liiallinen ponnistelu, ja ummetus onkin suurin riskitekijä niiden syntymiselle. Muita altistavia tekijöitä ovat istumatyö, raskaus ja ylipaino, mutta perimälläkin on osuutensa asiassa. Peräpukamat eivät ole vaarallisia,

Krooninen väsymysoireyhtymä yleis­tyy uhkaavasti – nyt tätä monella tapaa elämän mielekkyyttä ja toi­mintakykyäheikentävääsairauttapotee jo yli miljoona ihmistä maailmassa.Krooninen väsymysoireyhtymä puh­keaa tyypillisesti pitkittyneen stressin seurauksena, joskin se voi laueta myös akuutin sairauden, esimerkiksi voimak­kaan infektion, vuoksi. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, voimattomuus, aivosumu, lihaskipu ja päänsärky. Oireet liittyvät kehon hermojärjestelmän muutoksiin ja ne kielivät mitokondrioiden – eli

Alkusyksystä julkaistussa väitöskirjassa arvioitiin lasten ja heidän vanhempiensa unen laatua ja sen vuorovaikutuksellisuutta. Hanni Rönnlundin väitöskirjatutkimus oli osa FinAdo2-tutkimusta, jossa tarkastellaan Suomeen adoptoitujen lasten terveyttä ja hyvinvointia.Väitöskirjatutkimukseen osallistui 78 adoptiolapsiperheen lisäksi 108 lasta ja heidän biologiset vanhempansa. Tämä mahdollisti myös unen laatuun liittyvien perinnöllisten mekanismien huomioon ottamisen. Tutkimusryhmän lasten unta seurattiin viikon ajan unta arvioivan

Monen mielestä hirvikärpänen on loppukesän ja syksyn ikävin seuralainen. Sieniretken jälkeen hiuksiin kaivautunut hirvikärpänen voi löytyä vielä pitkän ajan jälkeen, jopa vasta seuraavana päivänä. Hirvikärpäset ovat aktiivisia lämpiminä syyspäivinä ja katoavat vasta kunnollisten pakkasten tultua. Hirvikärpäsiä esiintyy Etelä-Suomesta aina napapiirille saakka, ja ne kiusaavat sekä ihmisiä että kotieläimiä. Onneksi lisääntyminen tapahtuu vain hirvieläimissä. Hirvikärpästen määrässä

Vastikään julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin aivoinfarktin ja sen hoitoon käytettyjen verenohennuslääkkeiden vaikutusta riippuen siitä, kuinka nopeasti lääkitys aloitettiin. Perinteisen ohjeistuksen mukaan lääkitys aloitetaan joitakin päiviä tai jopa kaksi viikkoa infarktin jälkeen, riippuen sen voimakkuudesta. Tavanomaisesti lääkitys aloitetaan sitä myöhemmin, mitä vakavammasta aivoinfarktista on kyse. Viivästyneen lääkityksen aloittamisen on uskottu vähentävän mahdollista vuotoriskiä veren liiallisen ohenemisen seurauksena.